Laulu on läheisyyttä

Laulaminen ja musiikillinen leikki tukevat lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Onnellinen lapsi hyräilee leikkiessään ja hän nauttii omasta äänestään sekä lähellä olevien ihmisten äänestä. Omalla äänellä leikkiminen, loruttelu ja laulaminen kehittävät puhekielen äänteiden tuottamista ja lapsen kielellisiä valmiuksia. Vanhempi-lapsi -muskarissa lapsi voi osallistua lauluun turvallisesti vanhemman kanssa leikkien, vaikka hän ei vielä itse laulaisikaan. Rauha ja kiireettömyys houkuttelevat lauluun.

Oma ääni ja oma keho ovat lapsen ensimmäiset soittimet

Pieni lapsi keksii uusia ääniä päivittäin, kuten maiskuttelee ja rallattelee. Omalla äänellä on hauska leikkiä vaikka matkimalla erilaisia ääniä. Yhdessä soittaminen kehittää lapsen itseilmaisua, kehonhallintaa sekä kuuntelu- ja vuorovaikutustaitoja. Muskarissa lapsen ensimmäisiä soittimia ovat mm. erilaiset rytmisoittimet ja sävellaatat. Lasten kanssa voi rakentaa myös omia soittimia. Musisoinnissa vain mielikuvitus on rajana.

Kuuntele lasta ja opeta lapsi kuuntelemaan

Kuuntelutaito on tärkeä osa vuorovaikutusta. Puheen eri vivahteet ja sävyt ilmaisevat musiikin tavoin niin sanottua ei-kielellistä tunnemateriaalia. Musiikillinen vuorovaikutus onkin verrattavissa vauvan ja vanhemman väliseen varhaiseen vuorovaikutukseen, jossa kommunikaatio perustuu sanoja enemmän puheen laadullisiin ominaisuuksiin, kuten rytmiin, äänenväriin, ääneen, korkeuteen ja dynamiikkaan. Jo kohdussa äänet tuovat värähtelynä ensimmäisen viestin vauvalle ympäröivästä maailmasta. Musiikin kuunteleminen kehittää luovaa musiikillista ilmaisua ja ajattelua sekä antaa esteettistä mielihyvää tuottavia kokemuksia. Musiikin kautta puhumatonkin lapsi voi kokea tulleensa kuulluksi.

Musiikki liikuttaa

Keho on mielemme instrumentti ja yhteys omiin tunteisiin. Lapsi eläytyy musiikkiin hyvin kokonaisvaltaisesti kokien maailman koko kehollaan. Musiikkiliikunta kehittää mm. lapsen keskittymis- ja kuuntelukykyä, reaktio- ja koordinaatiokykyä, kontakti- ja kommunikaatiokykyä, tunteiden ilmaisua, ajan hallintaa ja rytmitajua. Liikkeen kautta voi harjoitella kokonaisvaltaisesti musiikin eri peruskäsitteitä, kuten hidas-nopea, voimakas-hiljainen ja kiihtyen-hidastuen. Erilaiset liikuntaleikit (ja esim. musiikin mukaan marssiminen, hiipiminen, keinuminen, pyöriminen tai pysähtyminen) elävöittävät lapsen kokemusta musiikin tempon, dynamiikan ja sointivärin vaihteluista. Liikettä voi hyödyntää liikedraaman keinoin myös satuun tai kertomukseen. Tanssi ja liike kasvattavat kehotietoisuuttamme ja samalla tietoisuutta itsestämme. Löydä musiikista oma syke ja yhteinen syke.

Lapsi riemuitsee oppiessaan uutta ja hän nauttii osaamisestaan

Muskarissa tuttu aloitus ja lopetus auttavat lasta hahmottamaan tunnin rakenteen. Lapset nauttivat kun samoja lauluja ja leikkejä toistetaan sekä varioidaan usealla kerralla. Muskaritunti rakentuu johdonmukaisesti etenevästä toiminnasta, jossa on sopivasti vaihtelevaa tekemistä paikallaan olemisen ja liikkumisen, keskittyneen ja vapaan toiminnan sekä aktivoitumisen ja rauhoittumisen välillä. Oppimisen perustana tulisi ennen kaikkea olla myönteinen ja lämmin tunnelma. Musiikki ei tunne ikärajoja tai kielimuureja ja jokainen ihminen on musikaalinen luonteeltaan – omalla ainutlaatuisella tavallaan.

Musiikki on mielikuvia

Musiikki voi olla mahdollisuuspilvi, jossa eivät toimi jäykät luonnonlait, vaan vapaa mielikuvitus, leikki, satu ja uni.
Matti Bergström, suomalainen aivotutkija