↑

Musiikki syntyy tunteista ja se ilmaisee niitä jopa selkeämmin kuin sanat, havainnoi jo Konfutse aikoinaan.

Musiikki herättää ihmisessä tunteita, kehollisia tuntemuksia, mielikuvia ja muistoja. Sanotaan, että musiikki aktivoi ihmisen alitajuista, tiedostamatonta ”mielenmaisemaa” ja sen avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita niin kutsutun symbolisen etäisyyden päässä. Musiikkiterapiassa musiikin kautta on mahdollisuus käsitellä mielensisältöjä, joita ei ole verbaalisti ehkä kyennyt vielä sanoittamaan tai jakamaan. Musiikki voi käynnistää emotionaalisen työskentelyn, jossa yksilö voi oppia mm. ilmaisemaan ja tunnistamaan tunteitaan. Musiikki auttaa lisäksi tunteiden säätelyssä vaikuttaen ihmisen sen hetkiseen vireystilaan. Se aktivoi sekä rentouttaa ja sen avulla on esim. mahdollisuus purkaa hallitusti kehoon latautuneita jännityksiä.

Musiikki ja sen terapeuttinen käyttö vaikuttaa ihmiseen myös neuropsykologisella tasolla (silla on todettu positiivisia vaikutuksia mm. avh-kuntoutuksessa). Musiikki aktivoi aivojen kaikkia osa-alueita ja musiikillinen työskentely vaikuttaa myönteisesti mm. kehittyvän lapsen/nuoren emotionaaliseen herkkyyteen, tunteiden säätelyyn ja luovuuden kehittymiseen, mutta myös henkiseen kypsymiseen ja jopa matematiikan ja kielten oppimiseen. Soittamisen avulla voidaan harjoittaa mm. keskittymiseen ja kehonhallintaan liittyviä taitoja, kuten tarkkaavaisuuden suuntaamista, reaktio- ja koordinaatiokykyä ja silmän ja käden yhteistyötä. Musiikillinen leikki ja yhdessä soittaminen kehittävät myös lapsen/nuoren tunneilmaisua ja sosiaalisia taitoja.

Ryhmämuotoisessa terapiassa musiikki on hyvä väline niin itseilmaisun kuin toisten kuuntelun ja huomioon ottamisen harjoittelussa ja se tarjoaa kokemuksia yhteenkuuluvuudesta. Perheelle suunnatussa terapiassa musiikillinen vuorovaikutus kehittää perheen jäsenten tapaa olla kontaktissa. Kiintymyssuhteen hoitoon tähtäävässä musiikkiterapiassa musiikki puolestaan tukee vanhemman ja lapsen välistä varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta.

Musiikkiterapiassa musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen ja terapeuttisen työskentelyn välineenä, eikä asiakkaalta vaadita musiikillisia taitoja tai musikaalisuutta. Musiikkiterapian menetelmiä ovat mm. musiikin kuuntelu, soittaminen, laulaminen, omien musiikkikappaleiden tekeminen, vibroakustinen hoito, vapaa soittoimprovisaatio, musiikillinen leikki, tanssi ja liikkuminen. Musiikkiin voi yhdistää myös esim. kuvallista ilmaisua, kirjoittamista tai draamatyöskentelyä riippuen asiakkaalle luontevista ilmaisutavoista. Terapian sisältö ja terapeuttinen viitekehys muodostuvat aina yksilöllisesti kunkin asiakkaan mukaan.